Rautavalimo He-La oli Mathildedalin ruukin alueen viimeinen merkittävä metallialan yritys. Ohessa olevan kertomuksen yksi versio on myös kirjan painoversiossa.
Lasse Heinonen valimossaan v. 1983.
He-La Ky rautavalimo
Eletään vuotta 1968 ja lähes kaikki Matildan tehtaan toiminta on siirtynyt Teijolle. Wihuri vuokraa yhden Suomen vanhimpiin kuuluvan valimon Matildan tullissa asuvalle Lasse Heinoselle, entiselle tehtaan työntekijälle. Syntyy He-La Ky rautavalimo. Työntekijöitä on töissä kymmenkunta ympäri vuoden, enimmillään noin 15, joista osa omaa väkeä.
Perustetun valimon oma tuotevalikoima oli laaja ja monipuolistui vuosien aikana. Osa malleista oli peräisin 1800-luvulta. Tuotteista mainittakoon eri malliset ja kokoiset valaisinpylväät, puiston penkit, tuolit, jakkarat, pöydät, kukkaruukut, saapasrengit, pannunaluset ja tuhkakupit. Alihankintana tehtiin purjeveneisiin valurautakölejä, traktoreiden ja hissien vastapainoja, lämpökattilan luukkuja ja arinoita, pianonrunkoja, katukaivojen kansiluukkuja, kiukaita ja kuntoilussa käytettäviä käsipunnuksia.
Tuotteiden myynti ja markkinointivastuu oli Lasse Heinosen vaimolla Airilla. Mathildedalissa avattiin tehtaanmyymälä keväällä 1985, joka oli aluksi avoinna vain viikonloppuisin entisen Perniön Osuuskaupan tiloissa. Vuonna 1987 avattiin myös sivupiste Perniön kirkonkylässä, Pikku-Maakarissa.
Lassen poismenon jälkeen valimotoimintaa jatkoi Airi Heinonen poikansa Raunon kanssa. Vuoden 1991 alussa valimo lopetti toimintansa 23-toimintavuoden jälkeen, mutta tuotteet säilyvät monien sukupolvien ajan mm. valaisinpylväät Matildan puistotiellä ja muualla.
Vuosien aikana He-La valimossa sulatettiin tuhansia tonneja rautaa ennen kuin yhden Suomen vanhimman valimon toiminta päättyi. Viimeinen palkollinen oli Henrik Björkstrand, Matildan viimeinen valuri.