Syksyllä 2023 julkaistu Mathildedalin historiateos on upea kuvaus kylän 170-vuotisesta taipaleesta. Kylä on siinä saatu elämään asukkaiden omia kertomuksia, muistiinpanoja ja kuvia kunnioittaen, mutta huolellisesti historialliseen faktaperustaan yhdistäen.
Painettu kovakantinen teos oli niin suosittu, että se myytiin nopeasti loppuun. Siitä syystä tämä nettisivusto palvelee niitä kaikkia kylästä kiinnostuneita, jotka eivät kirjaa ehtineet hankkia. Ja myös heitä, jotka siinä onnistuivat, koska tämä ei ole kopio kirjasta vaan täydennys ja näkökulmien laajennus. Ja jos oikein hyvin käy, niin saatamme nähdä vielä lisäpainoksen kirjasta!
Matildan Ruukkipäivät lauantaina 16.5.2026:
Esittelemme kylän historiaa ja kyläkirjan sisältöä. Puheena myös nettisivustomme ja sen käyttö.
Ajankohtaista:
Kalle Kaarna kotiseutunsa kuvaajana:
Strömman kadonnut saha-alue herää eloon sodanjälkeisen taulun avulla. Taiteilijana Kalle Kaarna. Tekovuosi 1947. Tiedätkö … Lue lisää
Pieniä muutoksia:
Kirjamme sivulla 73 olevassa 1930-luvun kuvassa insinööri Johan Marteliniksi nimetty henkilö on tosiasiassa insinööri … Lue lisää
Tietoa teoksesta
Ruukki. Arkinen elämä. Lomakylä
Teos jakautuu kolmeen osaan, joissa käsitellään Mathildedalin ruukkikylän ja teollisuuden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä, kyläyhteisön arkista elämää, yhteiskunta- ja kulttuurielämää sekä kylän nykypäivän kehitykseen johtaneita tekijöitä. Vuonna 2015 retkeilyalueesta tuli kymmenien tuhansien vuosittaisten vierailijoiden suosima Teijon kansallispuisto.
Kylän pitkä historia lyhyesti
Mathildedalin merkitys Varsinais-Suomen ja koko maan elinkeinoelämälle on ollut huomattava. Varhaisin ajanjakso, 1600-luvun lopulle ajoittuva myllykylän aika ei luvannut vähäisen vesiuoman varaan rakennetuille viljamyllyille ja sahoille huikeaa tulevaisuutta. Vasta 1800-luvun puolivälissä raudan ja teräksen tekemisen teknologian kehittyessä ja Teijon alueen muiden ruukkien, Teijon ja Kirjakkalan jo toimiessa, alettiin Hummeldahlina tunnetun Matildan arvo ymmärtää. Vähäisestä vesivoimasta pystyttiin hyödyntämään se teho, jota putlaamon ja valssaamon perustaminen edellytti.
Perustamisvuodestaan 1852 lähtien Mathildedalin ruukki keskittyi raakaraudan jatkojalostukseen eli putlaamiseen. Näin raakaraudasta saatiin keittoterästä, josta valssattiin kankirautaa. Sen markkinat alkoivat hehkua laajenevan kotimaisen kysynnän ja Venäjän viennin ollessa kuumimmillaan. Krimin sota (1853–1856) ja Saksan-Ranskan (1870–1871) sota lisäsivät kysyntää entisestään.
Uusi aikakausi alkoi, kun valssatusta kankiraudasta ruvettiin valmistamaan teollisia tuotteita ja raakaraudasta valutuotteita. Huippukausi sijoittui vuosisadan vaihteeseen ja osallistumiseen Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn omalla tuotteella: höyrykoneella. Kiinteät yhteydet rautamalmin lähteille Ruotsiin ja kauppa laajoille Venäjän-markkinoille loivat sen vankan perustan, jolla Mathildedalin menestys lepäsi. Suomen maatalouden koneistumisen myötä tuotanto pysyi korkeana toista maailmansotaa edeltävän ajan. 1950-luvulla alkanut rautatievaihteiden ja -risteysten valmistaminen sekä laivojen romuttaminen jatkui 1960-luvun loppupuolelle saakka.
Ruukkien ajan jälkeen 1980- luvulla alkoi suuri muutos kohti nykyistä lomakylää. Teijon kansallispuiston kaunis luonto matkailun monet muodot ja palvelut ovat vetovoimaisia lähellä suuria kaupunkejamme. Vanhaa ruukkikylää myös kehitetään edelleen. Kylä elää!
Kirjan tekijät ja tukijat
Työryhmä Ralf Arén, Matti Haapanen, Marita Mustonen ja Jaakko Suominen.
Teoksen julkaisua ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahaston Viivi ja Niilo Kallion rahasto, Tradeka Oy, af Heurlinin säätiö ja Salon kaupunki.
