Maamme ikäjärjestyksessä kymmenes rautaruukki perustettiin 1686 Kirjakkalaan. Samana vuonna myönnettiin lupa myös Teijon ja Taalintehtaan rautaruukeille. Kirjakkalan ruukin perusti maaherra Lorentz Creutz nuorempi. Hän oli ostanut 1686 Kirjakkalan kylän neljä taloa. Hamarjärvestä mereen laskevan pienen joen varrella oli kullakin talolla oma myllynsä. Vaikka lähialueen malmivarat olivat vähäiset, oli metsää runsaasti puuhiilen valmistamiseen. Ympäristössä oli myös käyttämätöntä vesivoimaa. Lisäksi raaka-aineen ja valmiiden tuotteiden kuljetus määräsi kolmannen ruukin perustamispaikkaan vaikuttaneen tekijän, vesiväylän, ja Kirjakkalassa meri oli lähellä. Kirjakkalan samoin kuin Teijon jalostama vuorirautamalmi tuotiin mm. meritse Ruotsista. Vuonna 1688 ruukin 50 m pitkä pato oli valmis ja vasarapajakin sen alapuolella rakenteilla. Kankirautavasaran ja yhden ahjon lisäksi vasarapajassa oli nippuvasara ja kaksi siihen liittyvää ahjoa.
Esko Linsen: Kirjakkalan myllytammi 1990 ja Axel Hellbergin talo 1999
Nykyään jäljellä ovat kaksikerroksinen puinen ruukinkartano noin 1850-luvulta, suuri yksikerroksinen punamullattu hirsirakennus, joka on ollut vanhempi päärakennus 1700-luvulta, myöhemmin konttori. Sen päädyssä on toiminut myös kauppa. Rakennusryhmään kuuluu konttorirakennuksen lisäksi puinen työväenasunto sekä tiiliset viljamakasiini ja navetta. Muista asuinrakennuksista on jäljellä ”kivimuuri” ja punamultainen työväenasunto. Kirjakkalan ruukkialueen kunnostus sai merkittävän avustuksen valtiolta 1998. Se mahdollisti vuoteen 2002 asti kestäneen projektin.
