Kolmen ruukin tehtaat 1686 – 1915
Teollinen ruukkitoiminta Teijolla alkoi 1686 kun maaherra Lorentz Creutz nuorempi sai toimiluvan, privilegion, rakennuttaa Teijolle masuunilaitoksen ja harjoittaa ruukkitoimintaa. Hän sai myös luvan rakentaa Kirjakkalaan vasarapajan ja toisen vasarapajan Hummeldaliin kankiraudan valmistukseen. Vasaralaitosta ei kuitenkaan Hummeldaliin rakennettu käyttövoimaksi tarkoitetun joen vesipulan vuoksi. Näin Creutzille myönnetyt oikeudet siirrettiin hänen nimissään olleelle Perniön Pohjankylän vasaralaitokselle.
Vesipula vaivasi alkuaikoina myös Teijon ja Kirjakkalan ruukkeja. Teollisen toiminnan lähtökohtana oli Teijolla, Kirjakkalassa ja Hummeldalissa vesivoima ja kuljetuksiin meri. Lisäksi tarvittiin pääomaa ja ammattimiehiä, mm. seppiä. Osa ammattimiehistä tuli Ruotsista, Belgiasta ja Pohjois-Ranskasta. Heistä mm. Anderssonit ja Flodmanit jäivät pysyvästi Mathildedaliin.
Mathildedalin (Hummeldalin) rautaruukki perustettiin varsinaisesti 7.4.1852, kun Teijon ruukin omistaja vuorineuvos Viktor Zebor Bremer (1804 -1869) sai luvan senaatilta ja rakennutti putlauslaitoksen Hummeldalin jokisuulle insinööri Knut Theodor Pippingin suunnitelmien mukaan.
Artikkeli on ruukin ensimmäisen toimintavuoden lopulta. Siinä kerrotaan, kuinka putlauslaitos on juuri koekäytetty ja on nyt valmiina. Tuotantokapasiteetiltaan putlaamo oli kolme kertaa suurempi kuin maan muut putlaamoruukit. (Åbo Tidningar 23.12.1853)
Koneet tuotiin Ruotsista Finspångin ruukista, josta tuli myös kymmenen putlaajaa sekä työnjohtaja, putlausmestari Samuel Felton. Laitos valmistui vuoden 1853 lopulla ja varsinainen sulatustyö aloitettiin seuraavana vuonna. Nimi Hummeldal muuttui Mathildedaliksi ruukin omistajan silloisen vaimon Ottilia Mathilda Bremerin käyttämän toisen etunimen mukaan.
Viktor Zebor Bremerin ajautuessa vararikkoon 5.8.1858 jatkettiin toimintaa senaatin päätöksellä valtion valvonnan alaisena. Kahta vuotta myöhemmin Bremer ajautui lopulliseen vararikkoon ja toiminta Mathildedalissa pysähtyi toistaiseksi. Samana vuonna Kirkollis- ja kouluvirkakunnan leski- ja orpokassa osti Teijon ruukin pakkohuutokaupassa. 1862 ruukki siirtyi Carl Carpelan -suvulle, kun se myytiin pakkohuutokaupassa. Tukholmalainen tukkukauppias August Müller osti ruukin 9.1.1874 nimellä Mathildedals järnverks och järnbruks Ab. Ruukinjohtana toimi vuosina 1874 – 1878 August Langh.
Mathildedals Bruks Aktiebolag, Mathildedalin Tehtaan Osakeyhtiö
1862 – 1915 Mathildedalin ruukki toimi itsenäisenä ja oli erossa Teijon ruukista. Mathildedalin osti 1877 Taalintehtaan työnjohtaja Mikael Ferdinand Nikander, joka 1878 myi ruukin perustamalleen yhtiölle, jonka nimeksi tuli Mathildedals Bruks Aktiebolag. Mikael Nikanderin luovuttua toimitusjohtajan tehtävästä 1894 valta siirtyi Edward Friskille.
Mikael Nikanderin lisäksi tehtaan osakeyhtiöön tulivat kolme kauppiasta. Nikolai Kochtomow oli Nikanderin velipuoli. Nikolai Pletschikoff, jolla oli kauppaliike Helsingissä. Hieman myöhemmin 1883 neljänneksi osakkaaksi tuli Edward Frisk, jolla oli maakauppa Perniön Näsen ruukissa. Hän oli kotoisin Ruotsista. Kukin osakas omisti neljänneksen osakemäärästä Nikanderin toimiessa toimitusjohtajana.
Näin kirjoitettiin uuden, 1878 perustetun ruukin tehtaan tilanteesta Hufvudstadsbladetissa 2.9.1885:
(Eino Saarikosken vapaamuotoinen käännös)
”Nousimme maihin Mathildedalissa. Maihinnousulaiturilla lepattaa ruukin nimellä varustettu lippu korkeassa salossa. Laiturilta johtaa rautatie, jota käytetään tehtaan eri verstaitten kuljetuksissa. Höyrylaivan matkatessa kuulimme matkustajilta, että ruukkia nykyään kutsutaan ”Kauniiksi Mathildaksi” ja ensisilmäys todistaa, että nimi on oikeutettu.
Mathildedal oli 8-10 vuotta osa niin kutsuttua Talonpojan Teijoa, suurta tilaa, mutta on nyttemmin erotettu omaksi erilliseksi tehdasalueeksi, joka käsittää 500 tynnyrinalaa (noin 250 hehtaaria). Sen omistaa kahdeksan vuotta sitten perustettu yhtiö, jonka osakkaina ovat Helsingistä herrat N. Pletschikoff ja N. Kochtomoff sekä insinöörit M.F. Nikander – ruukin intohimoinen ja huolellinen johtaja – ja E. Frisk. Kolmas insinööri on vähän aikaa sitten otettu työhön mekaaniseen osastoon.
Albin Flodman 1908 – 1941
